perjantai 30. lokakuuta 2015

NOIN NELJÄS TANSSI


                                           kuva Piia Kulin

Noin neljäs tanssi

Ympyrä alkaa muotoutua.  Ruskeat ja vihreät tuolit ovat löytäneet paikkansa Liikelaiturin valkoisesta salista.  Ovesta astelee osallistujia sisään aina vaan aikaisemmin ja aikaisemmin ennen tanssien aloitusta. Ensimmäisen tapaamiskerran jännitystä ei ole enää havaittavissa.  Sen sijaan kirkkaat ja uteliaat silmät vilkuilee Alexander-opettaja Riitta-Liisa Helmistä (Ritsku), joka rentoutuu lattialla semi supine-asennossa. Eero Pekkonen kokoilee musiikkilaitteitaan seinän viereen osaksi ympyrää.  Joku hakeutuu myös semi supineen ja joku tuntee tuoliin istuuduttaan yhtäkkiä Ritskun ”taikasormet” niskassaan.

Hiljentyminen kuuntelemaan.  Hengitys. Läsnäolo. Keskittyminen. Eeron laitteista virtaa pehmeää musiikkia.  Auringon muoto, ympyrä, piirtyy hengityksen myötä, selkä ja niska pehmenee, katseet lipuvat kaarissa.  Reidet, pehva, kantapäät, istuinluut, rytmi, kämmenet.  Paitojen selkämykset alkavat kostua.

Yksi intoutuu hurjaan laukkaan, toinen ravaa tuolilla, kolmas höristelee korviaan, neljäs kohottelee olkapäitään, viides heittää ”hein” salin poikki.

Hipaisu varpaaseen, ranne polvessa, pää taipuneena, selkä kiertyneenä. Kosketus jännittää vähän, katsekontakti on ujo tai rohkea.  Naurattaa.  Juodaan vettä välillä, vessassakin täytyy käydä.

Kahvin tuoksu on läsnä kun kämmenet tuntevat kaverin selän.  Posket punottaa, kampaus on vähän sotkeentunut. Pullaa menee, kaikki änkeytyy saman pöydän ääreen. Mies lukee runoa.

Kello lähestyy neljää, on pakko lähteä, tilaan tulevat toiset tanssijat.  Pöytä pois, tuolit pinoon, tiskit. Ja halaukset. Moro, ensi viikkoon!

Marjo Hämäläinen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti